Data-avaruuksien asiantuntijat Haagissa

Data-avaruuksien asiantuntijat Haagissa

Alankomaiden Haagissa järjestettiin kaikkien aikojen ensimmäinen data-avaruuksia käsittelevä symposiumi ”Data Spaces Symposium” 21.-23. maaliskuuta 2023. Tapahtuma houkutteli paikalle 700 vierailijaa ja 150 viidellä eri lavalla esiintynyttä asiantuntijaa. Ohjelmaan sisältyi data-avaruuksien tukikeskuksen (Data Spaces Support Centre) vuosittainen konferenssi ja Sukellus data-avaruuksiin -päivä, joka keräsi yhteen monia innostuneita yritysten ja julkisten järjestöjen edustajia.

VTT panosti symposiumiin vahvasti ja osallistui siihen kymmenen data-avaruuksien niin teknisiin, lainsäädännöllisiin kuin liiketoiminnallisiin näkökohtiin perehtyneen asiantuntijan voimalla. Näin laaja osallistuminen kuvaa sitä erilaisten valmiuksien moninaisuutta, jota tarvitaan eurooppalaisen datatalouden vahvistamiseksi. Data-avaruudet tarjoavat luotettuja ja skaalautuvia tapoja jakaa dataa ja tulevat vaikuttamaan laajasti yhteiskuntaamme. Ne tulevat muuttamaan meidän tapojamme tehdä yhteistyötä, harjoittaa liiketoimintaa, jakaa liiketoimintatavoitteita tai toimia yhteiskunnassa.

Voimme tehdä symposiumin perusteella neljä huomiota:

Julkinen panostus ja rahoitus ovat tärkeitä datatalouden käynnistämiseksi

Monet eri esitykset ja keskustelut symposiumissa osoittivat, että alalla ollaan yhtä mieltä sääntelyn ja julkisen panostuksen tärkeydestä data-avaruuksien kehityksessä. Sääntelyn ilmiselvimpiä etuja on, että selvät säännöt takaavat datatalouden toimivan reilusti ja ne herättävät luottamusta data-avaruuksiin. Sitä myötä sääntely luo toimintaympäristön, joka mahdollistaa yrityksille kumppanuuksia, investointeja ja esimerkiksi tutkimus- ja kehityshankkeita, jotka muuten eivät tulisi kysymykseen. Euroopan datastrategia loi perustan eurooppalaiselle data-avaruudelle, ja sen lisäksi tarvitaan sekä yleisiä säädöksiä (kuten erityisesti datasäädös ja datahallinta-asetus) että tiettyjä aloja (kuten terveystietoja) koskevia säädöksiä. Tekeillä on uusia säädöksiä myös muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvän datan jakamista varten.

Mitä tulee julkisvallan aloittamiin ja rahoittamiin projekteihin, ne ovat ratkaisevan tärkeitä erityisesti sääntelytarpeiden tunnistamista ja parhaiden käytäntöjen kehittämistä varten data-avaruuksien luomisessa, hallinnoimisessa ja käytössä sekä erilaisten kokeilujen ja uusien työtapojen edistämiseksi. Saimme kuulumisia monista sellaisista kokeiluista kuten esimerkiksi Gaia-X-kärkihankkeista Catena-X ja Mobility Data Space. Monilla aloilla – kuten terveys, liikkuvuus, teollisuus, vihreän kehityksen ohjelma, maatalous ja kiertotalous – menestyy suuri joukko sekä EU-hankkeita että kansallisia hankkeita.

Fragmentoitumisen ehkäisemiseksi tarvitaan uusia työkaluja

Jotta data-avaruuksien kaikki potentiaali tulee hyödynnetyksi, markkinatoimijoiden täytyy tehdä yhteistyötä ja sopia monista käytännön, laillisista ja teknisistä seikoista. Eri data-avaruuksien täytyy toimia samojen tavoitteiden mukaisesti, niiden täytyy olla teknisesti yhteensopivia ja ratkaisut täytyy voida siirtää asiayhteydestä toiseen ja toisintaa. Haagin symposiumissa esiteltiin useampia alustoja ja aloitteita, jotka pyrkivät tällaiseen yhteentoimivuuteen ja siirrettävyyteen.

Data Spaces Business Alliance tuo yhteen teollisuuden toimijoita, jotka haluavat tuoda menettelytapojaan teknisesti lähemmäs toisiaan. Siihen kuuluu Gaia-X European Association for Data and Cloud AISBL, Big Data Value Association (BDVA), FIWARE Foundation, International Data Spaces Association (IDSA) sekä yli 1000 niiden edustamaa sidosryhmää. Data-avaruuksien tukikeskus, jota Euroopan komissio rahoittaa, on osa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa. Järjestön tarkoitus on määritellä yhteisiä vaatimuksia, vakiinnuttaa parhaita käytäntöjä ja tuoda saataville erilaisia teknologioita ja standardeja. Se on julkaissut aloitusoppaan ja sanaston, jotka auttavat yrityksiä data-avaruuksien kehityksessä. Kolmantena esimerkkinä Haagin symposiumissa julkistettiin hollantilainen data-avaruuskehityksen koordinointiin ja asiantuntemuksen jakamiseen tähtäävä hanke: Centre of Excellence for Data Sharing and Cloud eli CoE-DSC. Järjestöjen lisäksi kehitetään erilaisia metodologisia työkaluja, kuten IDSA:n ohjesääntö, data-avaruuksien välisten synergioiden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi.

Loistava tilaisuus PK-yrityksille

Sitä mukaa kun data-avaruuksien merkitys kasvaa, kasvaa myös tarve käytännön palveluille alalla. Tämä on loistava tilaisuus monille pienille ja keskisuurille yrityksille. Haagin symposiumissa oli pieni näyttelyalue, jossa sellaiset yritykset voivat esitellä data-avaruuksiin liittyviä palvelujaan. Tarjotut palvelut ovat hyvin monenlaisia, kuten vaikka data-avaruus palveluna -tyyppisiä tai data-avaruuden rakentamista erityistarpeiden mukaan. PK-yritysten tarjoamat palvelut ovat erittäin tarpeellisia, sillä ne tekevät data-avaruuden perustamisesta ja käytöstä helppoa.

Kokeilut ovat ratkaisevan tärkeitä uusien työkalujen ja palvelujen kehittämiselle ja sitä myötä uusien mahdollisuuksien luomiselle palveluntarjoajille.  Näin on erityisesti tapauksissa, joissa eri alojen toimijoiden täytyy tehdä yhteistyössä, sillä datahallinto voi olla monimutkainen navigoitava.

Data-avaruusyhteisö kukoistaa

Lopuksi voimme tehdä kolmipäiväisestä tapahtumasta sen johtopäätöksen, että iloksemme data-avaruusyhteisö kukoistaa. Kolmipäiväisen symposiumin työpajoissa oltiin innostuneita. Ehkä kaikkein polttavin aihe oli, miten suojella datan tarjoajat väärinkäytöltä ja rakentaa luottamusta data-avaruuksiin. Erityisesti henkilötietoja koskien oltiin yhtä mieltä siitä, että niiden jakamiseen liittyvät säännökset täytyy sisällyttää data-avaruuksien suunnitteluun heti alusta lähtien.  Asia koskee kaikkia eikä vain sille omistautuneita järjestöjä kuten MyDataa.

Datatalouden läpäistessä yhteiskunnan on äärimmäisen tärkeää huomioida eri näkökantoja ja mielipiteitä, jotta se toimii reilusti ja voidaan turvata datasuvereniteetti, omistajan määräysvalta dataansa. Toivottavasti tulemme näkemään vielä enemmän eri näkökulmia yhdistäviä huomioita ja monialaisia aloitteita. Toivottavasti tulemme näkemään myös uudenlaista yhteistyötä hyötyjen tunnistamiseksi, uusien toimijoiden tukemiseksi, ratkaisujen ja teknologioiden kehittämiseksi ja järjestelmien yhteensopivuuden mahdollistavien standardien laatimiseksi.

Data Spaces Symposiumin kaltainen tapahtuma tarjosi ihanteelliset puitteet rakentaa yhdessä datatalouden tulevaisuutta.

Kirjoittaja

Tuomo Tuikka
Tiedon arvo, käytön helppous ja hallinta – kolme näkökulmaa data-avaruuksiin

Tiedon arvo, käytön helppous ja hallinta – kolme näkökulmaa data-avaruuksiin

Tiedon jakaminen on avain uuden arvon luomiseen. Kuvittele, jos voisit helposti tietää, missä tietosi ovat ja miten niitä käytetään. Kuvittele, että voisit asettaa samat tiedot datamarkkinoille vain odottamaan oikeaa hetkeä arvon luomiselle. Vaikka kysymys on kiehtova, on se dataliiketoiminnan kovin pähkinä: kuinka arvoa voidaan luoda?

Arvoajattelu on erittäin tärkeää, kun haluamme ymmärtää tiedon jakamisen hyödyt organisaatiossa, joka sopeutuu datatalouteen. Erona aikaisempaan, yksittäisten organisaatioiden IT-järjestelmien kehittämiseen, on se, että tiedon arvo riippuu siitä, miten tietoekosysteemi on järjestetty: kuka tarvitsee dataa, miten data liittyy todelliseen materiaalivirtaan tai palveluihin. Eräs hyvä esimerkki on energiaverkkojärjestelmä ja sen muuttaminen pientuotantoon, jossa tuotantopaikkoja on lukuisia, jopa kotitalouksien tarkkuudella. Miten dataa voidaan jakaa paikallisen tuotantolaitoksen ja loppuasiakkaan välillä ja miten sähkömarkkinoista saadaan sellaisessa tapauksessa joustavat ja edulliset?

Teknologioita tiedon jakamiseen on ollut olemassa jo jonkin aikaa, mutta data-avaruuksien hyödyntäminen on täysin uusi näkökohta. Data-avaruus on rakennelma, jonka tavoitteena on tarjota luotettava ja skaalautuva tiedonjakoympäristö, jossa datasuvereniteetti, suomennettuna itsemääräämisoikeus, on sisäänrakennettuna. International Data Spaces Association tarjoaa puitteet data-avaruuksien kehittämiselle. Tällainen teknologia on tärkeä mahdollistaja.  Teknologian lisäksi on kuitenkin keskeisiä ei-teknisiä kysymyksiä, jotka vaikuttavat suuresti siihen, miten suunnittelemme data-avaruuksia ja kuinka käytämme teknologiaa.

Ensimmäinen avainkysymys on tiedon jakamisen mahdollistama uusi datan arvon aikakausi, joka vaatii uusia keksintöjä, ellei jopa uutta terminologiaa. Vieläkään emme täysin selkeästi tiedä miten arvon tuottaminen hajautetussa dataekosysteemissä tapahtuu. Mielestäni arvon ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä muuten emme tule näkemään ekosysteemin sidosryhmien lähentymistä yhteisiin menettelytapoihin.

Toiseksi datan ja tiedon jakamisen on oltava helppoa käyttäjille. Standardiin perustuvan lähestymistavan idea on, että yhteentoimivuus voidaan ottaa annettuna ja sen perustalta voidaan luoda skaalautuva tietoavaruus. Kaikki data-avaruuksiin liittyvä monimutkaisuus on piilotettava käyttäjiltä.

Kolmanneksi, vaikka federoitu, eli hajauttaen toimiva lähestymistapa näyttää siinä mielessä lupaavalta, ettei keskeistä toimijaa tarvita, niin todellisuus todennäköisesti johtaa meidät uusiin hallintomalleihin. Jonkun tulee olla tietoinen siitä, kuinka datan ja data-avaruuden laatu varmistetaan, kuinka peruspalvelut toimivat, ja oltava valmiina vastaamaan erilaisiin data-avaruuden jäsenten kohtaamiin haasteisiin. Merkittävä osa tästä voidaan ratkaista automatisoinnilla tai jopa tekoälyllä, mutta tarvitaan jonkinlainen datan välittäjien, palveluntarjoajien tai luotettujen tiedonhallinnan tarjoajien tuottama yhteistoimintamalli.

En nostanut tässä vielä esiin lainsäädännön kehystä, sillä tuleva datasäädös (Data Act) on uuden analyysin kohteena. On kuitenkin selvää, että data-avaruudet lähestyvät datan hallintaa ja hyödyntämistä uudella tavalla, ja meidän on keksittävä uusia käsitteellisiä työkaluja ja menetelmiä otettaessa teknologiaa käyttöön.

 

Kirjoittaja

Tuomo Tuikka