Etusivu » Blogit / Uutiset / Tapahtumat » Tiedon arvo, käytön helppous ja hallinta – kolme näkökulmaa data-avaruuksiin

Tiedon arvo, käytön helppous ja hallinta – kolme näkökulmaa data-avaruuksiin

05.05.2022 | Blogit

Tiedon jakaminen on avain uuden arvon luomiseen. Kuvittele, jos voisit helposti tietää, missä tietosi ovat ja miten niitä käytetään. Kuvittele, että voisit asettaa samat tiedot datamarkkinoille vain odottamaan oikeaa hetkeä arvon luomiselle. Vaikka kysymys on kiehtova, on se dataliiketoiminnan kovin pähkinä: kuinka arvoa voidaan luoda?

Arvoajattelu on erittäin tärkeää, kun haluamme ymmärtää tiedon jakamisen hyödyt organisaatiossa, joka sopeutuu datatalouteen. Erona aikaisempaan, yksittäisten organisaatioiden IT-järjestelmien kehittämiseen, on se, että tiedon arvo riippuu siitä, miten tietoekosysteemi on järjestetty: kuka tarvitsee dataa, miten data liittyy todelliseen materiaalivirtaan tai palveluihin. Eräs hyvä esimerkki on energiaverkkojärjestelmä ja sen muuttaminen pientuotantoon, jossa tuotantopaikkoja on lukuisia, jopa kotitalouksien tarkkuudella. Miten dataa voidaan jakaa paikallisen tuotantolaitoksen ja loppuasiakkaan välillä ja miten sähkömarkkinoista saadaan sellaisessa tapauksessa joustavat ja edulliset?

Teknologioita tiedon jakamiseen on ollut olemassa jo jonkin aikaa, mutta data-avaruuksien hyödyntäminen on täysin uusi näkökohta. Data-avaruus on rakennelma, jonka tavoitteena on tarjota luotettava ja skaalautuva tiedonjakoympäristö, jossa datasuvereniteetti, suomennettuna itsemääräämisoikeus, on sisäänrakennettuna. International Data Spaces Association tarjoaa puitteet data-avaruuksien kehittämiselle. Tällainen teknologia on tärkeä mahdollistaja.  Teknologian lisäksi on kuitenkin keskeisiä ei-teknisiä kysymyksiä, jotka vaikuttavat suuresti siihen, miten suunnittelemme data-avaruuksia ja kuinka käytämme teknologiaa.

Ensimmäinen avainkysymys on tiedon jakamisen mahdollistama uusi datan arvon aikakausi, joka vaatii uusia keksintöjä, ellei jopa uutta terminologiaa. Vieläkään emme täysin selkeästi tiedä miten arvon tuottaminen hajautetussa dataekosysteemissä tapahtuu. Mielestäni arvon ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä muuten emme tule näkemään ekosysteemin sidosryhmien lähentymistä yhteisiin menettelytapoihin.

Toiseksi datan ja tiedon jakamisen on oltava helppoa käyttäjille. Standardiin perustuvan lähestymistavan idea on, että yhteentoimivuus voidaan ottaa annettuna ja sen perustalta voidaan luoda skaalautuva tietoavaruus. Kaikki data-avaruuksiin liittyvä monimutkaisuus on piilotettava käyttäjiltä.

Kolmanneksi, vaikka federoitu, eli hajauttaen toimiva lähestymistapa näyttää siinä mielessä lupaavalta, ettei keskeistä toimijaa tarvita, niin todellisuus todennäköisesti johtaa meidät uusiin hallintomalleihin. Jonkun tulee olla tietoinen siitä, kuinka datan ja data-avaruuden laatu varmistetaan, kuinka peruspalvelut toimivat, ja oltava valmiina vastaamaan erilaisiin data-avaruuden jäsenten kohtaamiin haasteisiin. Merkittävä osa tästä voidaan ratkaista automatisoinnilla tai jopa tekoälyllä, mutta tarvitaan jonkinlainen datan välittäjien, palveluntarjoajien tai luotettujen tiedonhallinnan tarjoajien tuottama yhteistoimintamalli.

En nostanut tässä vielä esiin lainsäädännön kehystä, sillä tuleva datasäädös (Data Act) on uuden analyysin kohteena. On kuitenkin selvää, että data-avaruudet lähestyvät datan hallintaa ja hyödyntämistä uudella tavalla, ja meidän on keksittävä uusia käsitteellisiä työkaluja ja menetelmiä otettaessa teknologiaa käyttöön.

 

Kirjoittaja

Tuomo Tuikka